Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjoitukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjoitukset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Täydellisyys on ruma sana

Jotenkin nyt on tullut taas vastaan aivan älyttömästi näitä "uuu julkkuja ilman meikkiä, wautsi wau"- kuvia. Ihmettelen vain... miksi meikitön nainen on niin kummallinen näky?

Tässä maailmassa nainen ei tunnu koskaan olevan riittävän hyvä. Tälläistä meikitöntä peikkoa kuten minä sanotaan rumaksi, miesmäiseksi, ajatellaan lesboksi ja sellaiseksi jota kukaan mies ei halua. Pidetään jotenkin huonompana ihmisenä kun "en pidä huolta itsestäni" eli käytä puolta päivää siihen että vedän pakkelia naamaan ja laitan tukkaa.

Fine.

Jos alkaisin meikata joka ikinen päivä, näyttävästi...todennäköisesti kommentit muuttuisivat siihen että herran jesta tuo käyttää ihan liikaa meikkiä, ei tommoinen ole kaunista, ruma huora, itsetunto ongelmainen, ei kehtaa lähteä ulos ilman meikkiä. Tai se että annan sitten virheellistä kuvaa itsestäni, joku mies kuvittelee minut kauniiksi ja kun näkeekin ilman meikkiä niin herran jestas, toltako se oikeasti näyttääkin. Sama kun lukee miesten kirjoituksia siitä kuinka push up liivien käyttäminen on kauheaa sumuttamista... Siis haloo, menette vähän vikaan jos mietitte ihmisestä vain kuppikokoa.

Liikaa meikkiä, liian vähän meikkiä on ihan sama kuin painon kanssa tappeleminen. Mutta ainut johon asia oikeasti vaikuttaa on sinä itse. Jokainen elää täällä vain itseään varten, ei miellyttämässä muita. Jos nautit meikkaamisesta ja se saa sinut tuntemaan olosi paremmaksi, anna mennä. Mitä sitten jos paino on vähän ylä tai alakanttiin, kunhan olet terve ja sinut itsesi kanssa? Ehkä se sopii sinulle. Miksi pitäisi alkaa muokata itseään jotain muita varten?

Olen aina saanut kuulla siitä että olen ruma, liian pitkä, liian laiha, liian lihava... Akne on vaivannut varmaan 15 vuotta eikä se varmaan ole ihan heti tästä loppumassakaan, mutta en anna sen häiritä. Minkäs noille mahtaa.
Minulla on kierot silmät, ihan eri paria olevat hörökorvat, kohlo nenä, arpia, revityt kynnet eikä kroppakaan ole missään missimitoissa. Kannan itseni silti ylpeydellä, en ehkä ole maailman mielestä täydellinen mutta itselleni olen juuri hyvä näin. Olen jo kauan sitten teininä todennut että jos en kelpaa muille sellaisena kuin olen, eivät he ole sellaisia ihmisiä joita elämääni edes kaipaisin.

Minua säälittää tämä maailma johon nuoret kasvavat hirvittävien ulkonäköpaineiden kanssa. Ulkonäkö ihanteet on vaihdellut kautta aikojen, ennen naisen piti olla pullea, sitten korsetilla kasaan kurottu, suhteettoman laiha ja nykyään tämä fitness intoilu. Oikeasti ihmiset, miettikää mikä teille on todella hyväksi, ei teidän kuulu mennä siihen muottiin mihin muut sanoo. Julkkujen kuviakin muokataan aivan älyttömästi lehtiä varten, kaikki ihmiset ovat muka täysin virheettömiä. Kukaan ei ole täydellinen, täydellisyys on vain monien ihmisten harhaluulojen luoma illuusio.

Olet uniikki ja siksi olet kaunis.

torstai 6. maaliskuuta 2014

VOL 2. Kenkiä ja Runoutta

Minullako kenkäfetissi, pois se minusta... :D


  
Olin haljeta riemusta kun löysin 20€ hinnalla itselleni uudet Demonia Kera-15 platat. Niin loistavat arki kengät, vanhoistani olin vain jo kuluttanut pohjat niin puhki että olisi tullut varmaan kallis suutari reissu. ;P Reilut 4" on pohjaa.



Demonia Swing-815 plattarit. 5½" korkoa, melkein vaaksan siis! Saan leikkiä pitkää, tasan 190cm tulee itelle mittaa kun nämä kiskaisee jalkaan. ^^ Säädöt riittää just siihen että saan varret sopimaan onnettoman ohuille pohkeilleni. :D Paljon solkia ja metalli paneelit. Ensimmäiset omistamani PVC plattarit. 60€ kustansi nämä pari kertaa käytetyt kengät. 
EDIT: nämä kengät levisivät aika nopeasti, muutaman käyttökerran jälkeen pohja lähti toisesta kengästä irti mutta sain sen korjattua, pari käyttö kertaa ja eri kohdasta irti.. Enää ei liimaus pitänyt eikä suutarilla käyttökään auttanut. Kengät on edelleen jemmassa, odottamassa jotakin maagista niksiä millä saisin käyttökuntoon.


Demonia Zack-300, 4,25" plattarilla. Käytettynä ostin nämäkin, entinen omistaja vaihtanut punaiset nauhat näihin. (joilla kissat tykkäisi kovasti leikkiä) Huomaa kyllä että on oikeasti miesten kengät, on vähän reilut miulle. Eipä näitäkään oltu käytetty kuin pariin otteeseen, 60€ maksoi posteineen.

RUNOUTTA

 Tämän kirjoittelin silloin kun Matias oli tulossa käymään ensimmäistä kertaa.


”Sanoit tulevasi perjantaina.
Olin hämmentynyt,
tapahtuuko tämä todella.
Olin onnellinen ja sisimpäni hihkui riemua,
tahdoinhan kovasti tavata sinut.

Jännitys sekoitti pään,
pitäisi saada asunto ja itseni kuntoon,
pitäisi osata käyttäytyä asiallisesti,
silti yrittää olla normaali.
Pitäisi olla sosiaalinen, piru vie!
Mihin olin itseni taas laittanut…

Totaalinen paniikki…
Ehkä en olekaan sellainen joksi minua luulit.
Entä jos toteat heti ovella että ei tule mitään,
olen liian ruma, tyhmä, mitä vain,
täydellisen epäkelpo ihminen?
Entä jos vihaat minua?

Kello käy…
mieleni täyttää pelko.
Et tulekaan, olin varma siitä.
Olisin halunnut potkia itseäni päähän,
ei kai kukaan todella tahtoisi tavata minua.
Pääni pyörittää vain takaumia menneestä,
näin vain kuinka jossain istut nauraen,
nauraen sille kuinka helppoon menin.
Hetken tuntui musertavalta.

Tekstiviesti.
Tuntui etten uskalla edes katsoa.
Helpotus, olit tulossa.
Et jänistänyt, enkä minäkään.
Olin toiveikas.

Ovikello.
Nytkö jo, en ole valmis!
Normaalin jahkailuni kanssa tuskin koskaan olisin.
Suljin silmät ja seisoin vasten ulko-ovea…
Hengitä syvään ja rauhallisesti, laske kymmeneen..
Pelkäsin avata oven,
pelkäsin nähdä pettyneen ilmeesi…
Lopulta kuitenkin totesin että
perkele, ei se ota jos ei annakaan!
Avasin oven ja sydämeni sinulle”
 
 
Uneton
 
"Kello kolme.

Yksin pimeässä,
vailla unta.

Pysähtynyt aika,
ahdistava hiljaisuus.

Kiiluvat silmät,
paino rinnalla...

Kissan kehräys,
kaksin pimeässä. 

Kaikki hyvin."